Pirkanmaan äänimaisemat

Lainaaminen Metsossa

2011-04-06T14:43:00.000+03:00

Lainaaminen ei aina käy niin helposti kuin luulisi. Joskus kirjastokortin pin-koodi unohtuu, lainojen enimmäismäärä ylittyy, viivakoodissa on vikaa tai muuta odottamatonta ilmaantuu.

Tampereen pääkirjasto Metsossa tehtiin jokin aika sitten uudistuksia. Lainaaminen ei enää ole pääasiassa kirjastovirkailijoiden hommaa, vaan on siirrytty kokonaan itsepalvelu lainausautomaatteihin. Asiakkaiden täytyy osata käyttää lainaus- ja palautusautomaattia sekä tulkita sen antamia äänisignaaleja. Etenkin vanhemmille ihmisille tämä osoittautui aluksi melko hankalaksi, mutta onneksi virkailijat ovat useimmiten avuliaita ja tavoitettavissa.

Metson aulassa kaikuu. Puhe, askelten kopina ja erilaisten laitteiden äänet sekoittuvat keskenään. Palautusautomaatin liukuhihna päästää matalaa ääntä kun lainat syötetään sisään. Sekaan unohtunutta toisen kirjaston lainaa laite ei hyväksy. Musiikkiosastolla on rauhallisempi tunnelma. Ensin laitteeseen asetetaan kirjastokortti josta kuuluu lyhyt piippaava ääni. Tunnuslukua kirjoitettaessa näppäimistä kuuluu hiljaista näppäilyääntä. Seuraavaksi lainat vedetään linjaa pitkin ja pysäytetään reunaan. Tässä vaiheessa ei kannata kiirehtiä. Aina kun laina rekisteröityy, kuuluu lyhyt piip. Kun kaikki lainat on vedetty linjan läpi, kirjastokortin voi nostaa laitteesta. Kohta alkaa säksätys kun laite alkaa tulostaa kuittia. Lopuksi otetaan kuitti talteen ja laitetaan lainat reppuun.

Kirjastojen oletetaan olevan hiljaisia ympäristöjä, ja moneen muuhun verrattuna sitä ne myös ovat. Kuitenkin mitä enemmän aikaansa kirjastossa viettää, sitä paremmin huomaa kuinka paljon kovaäänisiä äänilähteitä siellä on.

Kuuntele:

- V. Sankila

Puutyöluokassa

2011-04-06T14:40:00.000+03:00

Voisin vain istua silmät kiinni ja kuunnella hiljaisuutta, useimmiten siinäkin on aivan liikaa. Mitä oikeastaan onkaan hiljaisuus? Maalla tuijotin puroa tuntikausia ja kuuntelin virtaavaa vettä, kaupungissa hiljaisuus on meditatiivinen hurina, humina, koneiden ja tuulettimien tasainen mantra. Koulun puutyöluokassa minä seisoin paikallani, tarkkailin pakenevia pölyhiukkasia, kun ilmastointi teki arkista työtään. Huminaa katkoi etäisen työkalun ääni ja lopulta luokkaan tullut kanssaopiskelija. Hämmennyin kulkukortin rääkäisystä oven avautuessa, äänitys katkesi.

Kuuntele:

- T. Tenhunen

Kahvia vai teetä

2011-04-06T14:35:00.001+03:00

Kumpaa sais olla? Vanhaan puutaloon sulkeutuvien treenikämppien ja työhuoneitten yhteisessä keittiössä päätettiin keittää maaliskuussa 2011 kupilliset suodatinkahvia opinnäytetyön kirjoitusurakan lomassa. Vanha keltainen kahvinkeitin on käynyt kotona tarpeettomaksi uuden pressopannun viedessä vähemmän tilaa ja suodatinpusseja, joten keitin on saanut uuden kodin muusikoitten käyttämältä työtilalta. Keittiössä on kaikenlaista kummallista tavaraa, kuten Emma-patsas, palkintomitaleita, tiskaamattomia astioita, lounaitten tähteitä, tyhjennettyjä viinipulloja, pesukone ja toimimaton televisio. Toisinaan puutalon keittiössä voi kuulla hiirten rapistelevan vanhojen Saarioisten pitsojen papereissa, mutta tällä kertaa ovat hiiret päiväunilla, kun tauolla pistetään keitin porisemaan.

Asunnonvälitysyhtiö haluaisi heittää muusikot pihalle rakennuksesta, mutta vielä toistaiseksi puutalo säilyy kotina monelle tamperelaiselle musiikkivaikuttajalle. Iltaisin tilan täyttää aikamoinen räminä: yhdessä huoneessa tykitetään hurmiossa rokkia, kun taas pienemmässä yritetään hipelöidä soittimistaan herkkää tunnelmointia. Kolmannessa huoneessa joku miksaa uutta materiaaliaan välittämättä taustamelusta ja neljännessä joku nauhoittaa valmiin pohjan päälle torvisovituksia. Päiväsaikaan talon äänimaiseman muodostaa valuva vessa, hiiret ja linnunlaulu. Ja kahvinkeittimen porina.

Kuuntele:

- N. Luhtasaari

Höyryveturi Metsäkansan asemalla

2010-12-28T08:43:00.009+02:00

Haapamäen Museoveturiyhdistys ry ajoi lauantaina 18.9.2010 kaksi höyryjunavuoroa Toijalasta Valkeakoskelle. Junan keulalla komeilee "Pikku-Jumbo" eli Tk3-sarjan höyryveturi nro 1136 vuodelta 1947. Perässään Pikku-Jumbo vetää 1950-luvun puukorisia matkustajavaunuja. Junassa on yhteensä yli 300 paikkaa. Pikku-Jumbo jäi pois Valtionrautateiden käytöstä vuonna 1967. Kesällä 2007, neljänkymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen, veturi palasi kunnostettuna liikenteeseen ja on siitä lähtien kuljettanut matkustajia erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomen.

Höyryveturi pysähtyi Ilolan Wanhalla Metsäkansan asemalla. Valkeakosken rata on Suomen rataverkkoon kuuluva vuonna 1938 valmistunut rataosuus, joka johtaa Toijalasta Valkeakoskelle. Osuudella on ainoastaan tavaraliikennettä, matkustajaliikenne radalla on lopetettu vuonna 1956.

Lisää höyryvetureista

Tampereen yliopiston päivittäistä eloa

2010-12-13T13:50:00.023+02:00

Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitoksella järjestettiin Akustisen kommunikaation perusteet -kurssi 20.4.2010. Kurssin yhteydessä dokumentoitiin yliopiston ja sen ympäristön äänimaisemia. Tavoitteena oli tarkastella sisä- ja ulkotilojen miellyttäviä ja epämiellyttäviä ääniä.

Ihmisten arkiseen kanssakäymiseen liittyvien äänien ja ulkona kuuluvien tuulen kohinan ja linnunlaulun ohella miellyttäviksi koettiin yliopiston urheilutilojen äänet: sulkapallon peluun ja ääniesimerkissä kuuluvat punttisalin laitteiden kolke. Epämiellyttävien listalle päätyi yliopiston ruokalan astian palautuksesta aiheutuneet äänet: niiden voimakkaat ja läpitunkevat kilinät ja kolinat, jotka vaikuttavat toistuvasti tilan äänimaisemaan.

Kuuntele:

Punttisalilla
Ruokalan astianpalautus

Kihniöläisiä laulujoutsenia

2010-05-05T15:56:00.009+03:00

Huhtikuun lopussa olin kävelemässä Keljonkosken tilan mailla Kihniöllä. Tyynen kevätpäivän keskeytti räikeän kumea toitotus, kuin vapputorven soitto. Lähdin kulkemaan äänen suuntaan risukkoisessa maastossa, kunnes näin laulujoutsenia kaartelemassa Launoslammen yllä. Metelistä päätellen pariskunta oli päättänyt kotiutua juuri tänne. Reviirin merkitseminen oli sangen tehokasta. Ääni kaikui laajalle, koska puissa ei ollut vielä lehtiä, lammen pinta on paikoitellen vielä jäässä. Kelpasi siinä elämöidä. Linnun lauluksi sitä ei kehtaa sanoa, vaikka laulujoutsenia ovatkin.

Wikipedian mukaan joutsenpari solmii elinikäisen liiton, mutta jos puoliso kuolee, saattaa toinen pariutua uudelleen. Pariutuminen tapahtuu jo nuorena, ennen ensimmäistä pesintää. Näitä niin sanottuja kihlapareja voi tavata monin paikoin järvissä ja lammissa, joilta ne etsivät ja varaavat itselleen reviirin. Reviiri on laaja ja käsittää koko pesimälammen. Laulujoutsenet vartioivat reviiriään erittäin tiukasti. Koiras karkottaa vieraat joutsenet väkivaltaisesti, ja sen on havaittu jopa tappaneen tunkeilijan. Naaras ei ole yhtä aggressiivinen mutta kannustaa koirasta tämän puolustaessa reviiriä. Joutsenet karkottavat pesänsä tuntumasta myös muita lintuja ja nisäkkäitä.

Onnistuin tallentamaan tilaisuuden kännykkäkameralla, lintuja ei juuri erota, mutta ääni erottuu hiljaisesta maisemasta.

View Kihniöläisiä laulujoutsenia in a larger map

Penkkariajelu

2010-02-26T10:32:00.006+02:00

Penkkareissa Tampereen eri lukioiden viimeisellä luokalla olevat ovat perinteisesti ajelleet kuorma-autojen kyydissä pitkin Hämeenkatua heitellen makeisia. Kuorma-autoihin on kiinnitetty suurikokoisia maalauksia, jotka kertovat minkä koulun abiturientit ovat kyseessä ja viihdyttävät ohikulkijoita. Yleisiä maalauksia kuorma-autoissa ovat pilakuvat tai muu leikittely jollain ajankohtaisella aiheella sekä sen soveltaminen koulumaailmaan. Kuorma-autojen maalaamiseen liittyy kiinteästi kilpailuhenki lukioiden kesken.

Useimmissa lukioissa abeilla on tapana pukeutua naamiaisasuun kyseiseksi päiväksi. Joissakin koulussa kaikkien naamiaisasut noudattavat ennalta määrättyä teemaa tai aihepiiriä, toisissa taas abiturientit saavat pukeutua vapaasti miksi tahansa. Katso video!

Laskiainen ja ystävänpäivä Nokialla

2010-02-26T10:17:00.012+02:00

Ystävänpäivänä tavataan muistaa ystäviä erilaisin tervehdyksin tai lahjoin, Suomessa ystävänpäivää on vietetty 80-luvulta lähtien.
Laskiaisena iloitaan pulkkamäestä, hernekeitosta ja laskiaispullista, mutta etenkin ortodoksisessa perinteessä laskiainen on ollut viimeinen hetki herkutella ennen 40 päivää pitkän paaston aloittamista. Varsinaista laskiaista vietetään vasta tiistaina, sillä pääsiäiseen loppuva paasto alkaa tuhkakeskiviikkona.

Vihnusjärven vanhainkodilla mummot, vaarit, lapset ja lastenlapset joivat kuumaa mehua, paistoivat makkaraa ja kävivät rekiajelulla Mirabella-hevosen vetämänä ystävänpäivän ja laskiaisen kunniaksi. Kuuntele!

Jouluyön messu Ikaalisissa

2010-02-26T09:42:00.018+02:00

Jouluyön messu Fredrika Sofian kirkossa, Ikaalisissa. Kirkonkellot kutsuvat seurakuntalaisia. Tunnelma on harras, flunssa-aika yskittää. Enkeli taivaan lauletaan. Jouluyön jumalanpalvelukseen kuuluu oleellisena osana Luukkaan evankeliumi. Messu päättyy ulkona kirpeässä pakkasessa seurakunnan kirkon portailla laulamaan virteen "Maa on niin kaunis". Ympärillä oleva hautausmaa sankarihautoineen loistaa kynttilöiden valossa. Kuuntele.

Ikaalisten kirkko on nimeltään Fredrika Sofian kirkko ja se on valmistunut 1801. Rakennus on puinen ristikirkko, jossa n. 1100 istumapaikkaa.

2010-02-16T14:37:00.028+02:00

Sirkka Pajula, omaa sukua Kataja on perustamperelainen. Hän on syntynyt Runebergin päivänä 1924. Lapsena hän asui Verkatehtaan talossa Moisionkadun ja Pohjolankadun kulmauksessa kymmenen muun perheen lailla. Isä kun oli tehtaalla töissä. Osmonkadun puolella sijaitsi kokonainen kortteli Verkatehtaan työläisiä. Lapsia oli paljon. Kaduilla leikittiin vaikkapa kulmavinkkiä. Elo oli sopuisaa, ratsupoliisi valvoi järjestystä, hevosen kopinan ja hirnahtelun erotti jo kaukaa. Kuuntele.

Sirkka muistelee kuinka kaksikymmentäluvulla maalaiset toivat myytävää Tammelantorille hevosillaan. Torielämä oli vilkasta. Tuttuja tavattiin, puheensorinaa piisasi. Ympäristön kenkätehtaan työn ääniä ei enää kuule.

Sirkka kertoo kuinka Tammelan koulua käytiin kolmekymmentäluvulla. Samalla luokalla oli hyviä laulajia, tuleva oopperalaulajakin. Sirkka muistaa vielä laulun ”Oi sä armas Tammela, vilpoisa Viinikka, Jussinkylä Kyttälä, kaunis Kaakinmaa ..
Kuvia kadonneesta Tampereesta

Syyskuussa 20. päivä 1929 kohtasi maansuru. Sirkkakin todisti Kuru-laivan traagisia tapahtumia viisivuotiaana Armonkalliolla. Myrsky kaatoi puita ja hukutti avunhuudot. Kuvagalleria

Sodan äänimaisema ulottui myös Tampereelle. Sirkka seurasi Nokian yllä käytyä ilmataistelua ja kuuli jopa lentokoneiden konekiväärien papatuksen. Hän muistaa myös Tampereen pommitukset. Yksi pommi räjähti kotipihaan. Katsele kuvia

Klaus Kurjen reitti

2010-01-27T14:57:00.067+02:00

Klaus Kurjen tie on Vesilahden historiallinen matkailureitti, joka on perustettu 1982. Reitti perustuu Elinan surma-runoon, joka syntyi laukon kartanaon maisemissa 1400 luvun loppupuolella. Se on kuuluisa suomalainen kansanballadi ja tallennettu Elias Lönnrotin Kantelettareen. Klaus Kurjen tien yli 20 km reitiltä löytyy monta historiallista tarinaa ja vierailukohdetta. Satu Karvinen on vesilahden kunnan matkailuneuvoja ja toimii oppaana. Katso karttakuva ja lisätietoja kohteista.

Suomelan kylä on Elina Juhontytär Stenbockin kotikylä. Elina asui täällä 1400-luvun loppupuolella äitinsä ja viiden veljensä kanssa. Laukon kartanon herra, käräjätuomari Klaus Kurki etsi itselleen uutta puolisoa ja ihastui nuoreen Elina-neitoon. Eräänä päivänä hän tuli sadan ratsumiehen saattelemana kylään Elinaa kosimaan. Yhteiselämä alkaa onnellisesti mutta päättyy traagisesti. Elinan surmasta tehtyä runoa Laukon naapurikylässä Hinsalassa laulettiin aina 1800-luvulle asti. Elias Lönnrot tallensi balladin Kantelettareen ollessaan kotiopettajana Laukon kartanossa. Kuuntele tarina.

Kansalaisodan aikana Suomelan mäessä käytiin kiivaita taisteluita. Sodan molemmille osapuolille, Sekä valkoisille että punaisille sotilaille, on pystytetty oma muistomerkkinsä. Kuuntele tarina.

Hovin ratsutila on perustettu 1590. Silloin siellä koulutettiin hakkapeliittoja eli sotilaita Ruotsi-Suomen armeijaan. Nykyään tilalla kasvatetaan mm. arabialaisia ratsuja. Se on myös retkikohde, jossa tarjotaan elämyksiä hevosiin liittyen: ratsastusta vaikka lännen malliin. Matti Hovi kertoo.

Maarianmäen historia on kolkko, Maarianmäen tien mutkissa oli kaakinpuita, joihin hirtettiin rikollisia ja jätettiin heidät roikkumaan pelotukseksi muille. Maarianmäellä on myös Kansalaissodan aikana siellä surmattujen punaisten muistomerkki. Kuuntele tarina.

Narvan markkinakylä on ikivanha markkinapaikka, johon kauppiaita tuli jo rautakauden aikana balttiasta ja keskieuroopasta saakka. Turkiksia ja nahkoja vaihdettiin loistokkaisiin aseisiin, koruihin ja keramiikkaan. Narvajoen ympäristössä saatiin oikeudet 1700-luvulla Antinpäivän aikoihin talvella pitää markkinat. Tapahtumasta tuli hyvin suosittu koko eteläisen Suomen alueella. Kaupankäynti oli värikästä, väkijuomia nautittiin ja pidettiin hauskaa, rettelöitä puitiin pitkään käräjillä. Kun Tampere perustettiin, markkinat siirrettiinkin Laukontorille.

Kuusikymmentäluvulta lähtien markkinoita on jälleen järjestetty Narvassa. Kesäisin viiden vuoden välein järjestettävillä markkinoilla on nähtävillä perinteita arvostavia tapahtumia kuten historiallinen kulkue, joka kertoo Vesilahden ja Suomen historian vaiheista, poltetaan tervahauta, esitellään vanhan ajan kädentaitoja, tapoja ja leikkejä. Kuuntele tarina.

Laukon kartanon maisemissa 120-luvulla Matti Kurki oli Vesilahden Sakoisten kylästä kotoisin oleva pirkkalalaispäällikkö, jolle kuningas oli myöntänyt laajat veronkäyntioikeudet alueen lappalaisia kohtaan. Kuuluisaksi Matti Kurki on tullut puolustaessaan seutuja Novgorodilaisten sotajoukoilta. Venäläisten joukkojen päällikkö Pohto haastoi Matin kaksintaisteluun .. kuuntele koko tarina Pohdonsaaresta.

Pälkäne syyskuussa

2010-01-21T13:11:00.062+02:00

Parkkeeraan autoni Pälkäneen keskuskadun varrelle ja nousen ulos metallikotterostani. Varisparvi lehahtaa ylitseni läheisen asuintalon pihan suojiin. Mennessään mustanokat rääkyvät kovaäänisesti olemassaoloaan. Pian äänen alta erottaa myös pikkulintujen terhakkaan sirityksen pensastojen suojista.

Siirryn vähitellen etsimään sopivaa ambienssiäänityspaikkaa ja törmään matkallani työmiesten kirjavaan joukkoon. Tupakka suupielessä joristen vaihdetaan päivän kuulumiset ennen siirtymistä sisälle Kostian Kievariin; on selvästi lounasaika.
Väkijoukon siirryttyä sisälle korvani huomion varastaa vastapäisen liikehuoneiston ikkuna, jonka pieliä maalari metallilastallaan nosturiautonsa korista kaapii. Sen verran voimakas on tämä työn ääni, että siirtyessäni varsinaiseen ambienssiäänityspaikkaani Kostian koulun viereen, saan tallennettua myös maalarin huhkinnan nauhalle.

Pälkäneen keskuskadun hyörinää tallentaessani paikallistan kaksi selvästi dominoivaa äänilähdettä: autot ja läheisen ala-asteen lasten äänet, kun nämä ryntäävät pihalle välituntiaan viettämään. Näistä ensimmäisiä soljuu ohi tasaisena virtana, joskin pyörän väljä pölykapseli kiinnittää hetkeksi huomion metallisella kolinallaan. Kauempana rekka peruuttaa ja päästää ”tyyt-tyyt” varoitusääntään.

Koululaisten leikki puolestaan vaimenee reilun vartin päästä, kun opettajan pilli kutsuu oppilaat kokoon. Ilmeisesti on aika lähteä läheiselle urheilukentälle, sillä hetken kuluttua parijonossa kulkevat ihmislapset ylittävät suojatien. Autot pysähtyvät antamaan tietä ja tohina on kova: ”Reippaasti yli” huutaa opettaja ja oppilaat toistelevat komentoa toisilleen ”Vauhtia!”
Koululaisjoukon päästyä jatkamaan matkaansa laskeutuu ”hiljaisuus”, kun korva totuttautuu uuteen tilanteeseen. Pian kuitenkin vanhat äänet nousevat uudestaan pintaan; maalari jatkaa kaapimisurakkaansa, harakat rääkyvät, ohi ajaa nainen polkupyörällään ja autoja soljuu ohi tasainen virta.

Ei kulu kuin hetki ambienssiäänityksen päättymisestä, kun hälytysajoneuvon sireeni alkaa ulvoa. Läheisen VPK:n talon pihasta lähtee punainen paloauto matkaan kiireellä valot vilkkuen. Traktori lähestyy parkkipaikkaa matalasti murahdellen ja pysähtyy viereeni. Moottori sammuu vain, jotta kuulen maalarin siirtavän nostoautoaan, josta pääsee samanlainen kova ”tshuu” ääni, kuin busseista, niiden lähtiessä pysäkiltä liikenteeseen. Totean, että myös minun on aika lähteä etsimään lisää mielenkiintoisia äänielämyksiä.

Kuuntele (tallenteella aluksi Pälkäneen yleisakustiikkaa)

Huoltoasema ja autokorjaamo

Ensimmäinen etappini on keskuskadun varrella sijaitseva huoltoasema/autokorjaamo. Pihalla hallista kuuluu vaimeana radion soitto työmiesten askaroidessa autojen parissa. Niitä siirrellään, nostetaan nosturilla ilmaan, kolistellaan, ovia avataan ja suljetaan ja vioista keskustellaan kollegoiden kanssa. Ruuvimeisselit tippuvat lattialle, räikkä päästää rytmistä ääntään, kun pulttia avataan ja painetyökalu puhisee ja puhkuu. Kaiken kaikkiaan hallissa soi kirjavankaikuisa työn ääni.
Siirryn huoltoaseman tiloihin ja löydän kahviosta haastateltavan. Hän on liikkeen omistajaperheen tytär, joka kertoo sujuvasti työssään kuuluvista äänistä niin autokorjaamon puolella, kuin kahviossakin. Antoisan haastattelun lopuksi kysyn vielä, mihin minun kannattaisi seuraavaksi äänilöytöretkelläni suunnata. Hän neuvoo minut läheiselle uimarannalle luonnonääniä taltioimaan. Päätän ottaa neuvosta vaarin.

Uimaranta

Läheinen uimaranta osoittautuukin monitoimikesänviettopaikaksi, jossa voi pelata rantalentopalloa, uida, laskea vesiliukumäestä, leikkiä lasten kanssa kiipeilytelineissä, rantautua veneellä maihin ja leiriytyä asuntovaunulla Kostianvirran varrelle.
Samalla se osoittautuu myös tähän vuodenaikaan täysin autioksi, ihmisäänistä vieraaksi. Ei kuulu muuta kuin pientä veden liplatusta ja läheisen asuintalon pihasta lapsen vaativaa huutoa. Hetken kuluttua kuulokuvaan ilmaantuu myös koiranulkoiluttaja, joka puhelee koiralleen ja minulle.
Paikka kertoo selvästi äänistä, joita siellä on mahdollista kuulla, mutta jotka nyt puuttuvat. Samalla se oivallisesti osoittaa olevansa sellainen rauhoittumispaikka ja luontoäänien valtaama alue, joiksi huoltoasemalla ja myöhemmin lähikaupassa haastattelemani ihmiset sen omassa kuulomuistissaan ja kokemuksissaan mielsivät.

Lähikauppa

Vesistön ääreltä rantaudun lähikaupan pihaan ja astun sisään myymälään. Minua onnistaa ja saan toisen myyjistä suostuteltua haastatteluun. Hän kertoo työssään kuulemista äänistä; kylmälaitteiden hurinoista, rahan kilinöistä ja kassan piippauksista. Silkaksi pohjahumuksi mieltämäni kylmälaitteiden käyntiääni osoittautuukin myyjälle rauhoittavaksi tietoisuudeksi siitä, että tuotteet on asianmukaisessa säilössään.
Kyselen haastateltavaltani myös Pälkäneen keskustan äänistä ja siitä, missä minun kannattaisi käydä äänittämässä. Vastaus on hyvin samankaltainen kuin huoltoasemalla saamani; ranta on miellyttävä, rauhoittava luontoäänien täyttämä paikka, sitä minun tulisi taltioida. Nainen mainitsee myös toisena tällaisena paikkana hautausmaan, jossa usein käy rauhoittavilla kävelyillä. Epämiellyttävimpänä äänellisenä lähteenä haastateltava pitää hornetteja, jotka aina silloin tällöin lentävät keskustan yli.

Kostian kievari

Lounasaika on jo ohi, kun astun Kostian Kievariin sisään. Tämä paikallinen ruokapaikka täyttyy kuitenkin ihmishyörinnän äänistä; tarjoilija korjaa pöytiä astioista ja täydentää lounaslinjaston antimia, astiat kilisevät ja nurkassa oleva pelikone laulaa voittosävelmää. Radio soi taustalla ja keittiöstä kuuluu tiskikoneen kohinaa.

Etsin keittiöhenkilökuntaa käsiini ja viimein eräs heistä suostuu haastatteluun. Paitsi työympäristön äänistä yritän kysellä myös Pälkäneen erikoislaatuisista, korviin tarttuvista äänistä. Ilmeisesti kysymykseni on liian abstrakti tai ainakin vaatisi enemmän miettimisaikaa, sillä vastausta etsimääni en saa. Lähtiessäni huomaan kuitenkin vielä yhden äänilähteen, joka nyt on vaiti: karaokemikseri.

Kirkko

Pälkäneen uusi kirkko on jokaisen vähemmän seutua tuntevankin löydettävissä. Rohkeasti nousen kaarastani kolkuttelemaan kirkon ovia akustisten elämysten toivossa. Kuitenkin osoittautuu, että kirkko on tähän vuorokaudenaikaan ja viikonpäivään kiinni. Minun olisi pitänyt tulla sunnuntaina äänittämään. Tästäkin huolimatta liitän kirkon kelloineen poikineen Pälkäneen äänimaisemamaamerkkien kasvavaan listaan. Paremmin minua onnistaa urheilukentän laidalla, jossa on meneillään koululaisten yleisurheilutunti. Nappaan nauhalle kuulantyöntöä ja juoksua, koululaisten kiljahduksia ja kalkkikoneen nakutusta kunnan työntekijän maalatessa kentän soraan ratamerkkejä.

Kuuntele (tallenteella aluksi Pälkäneen yleisakustiikkaa). Alla olevasta kartasta näkyy kartoittamani kohteet, jotka mielestäni lukeutuvat kaikki Pälkäneen keskustalle tunnusomaisiksi äänimaamerkeiksi. Osaan näistä kohteista pääsin omin korvin tutustumaan, osa jäi vielä tulevaisuuteen kuultaviksi. Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi.

Hanna-Mari Suutari

2009-10-01T11:18:00.004+03:00

Äänimaisemaehdotuksen lähettäneiden kesken arvottiin äänimaisemajulkaisuja. Arvonnan onnetar Sohvi Sirkesalo nostaa hatusta voittajien nimet. Projektin koordinaattori Outi Kautonen odottaa jännityksellä kenelle palkinnot päätyvät.

Pirkanmaalaisten äänimaisemien keräys alkaa hiipiä pikkuhiljaa kohti loppuaan. Hanke on onnistunut herättelemään ihmisiä kuuntelemaan ympäristöään ja kiinnostumaan ympäristönsä äänistä. Yleisön ehdotuksia äänimaisemista saapui noin 50 kappaletta. Kuvauksia, huomioita ja tallenteita pirkanmaalaisista äänimaisemista kerättiin yhteensä yli 60 eri kohteesta 14 kunnan alueelta. Tallennettu ääniperinne on ollut hyvin kirjavaa ja monipuolista.

Äänimaiseman ehdottajille oli jaossa palkinnoksi huikeita äänimaisemajulkaisuja: "Sata Suomalaista Äänimaisemaa" -teos, sekä juuri julkaistut cd-levyt "Soundscape Stories from Finland". Arpaonni suosi kolmea osallistujaa: Riia Niemeä, Mauri Kankaanpäätä ja Pessi Parviaista. Onnettarena toimi Sohvi Sirkesalo.

Pysykää kuitenkin yhä kuulolla, sillä projekti ei lopu kokonaan tähän! Pirkanmaan äänimaisemia tallennetaan yhä tulevan vuoden aikana, ja päivitetään tänne blogiin. Äänimaisemia voi kuulostella myös lasten kulttuurikeskus Rullassa lasten äänimaisemanäyttelyssä. Muun maailman tietoisuuteen maakunnan äänimaisemat pääsevät tulevana kesänä Kolilla järjestettävässä kansainvälisessä äänimaisema-konferenssissa.

Syksyn ääniä kuulostelemaan!

Pispalan kierros

2009-09-29T09:15:00.007+03:00

Pispalan kierros alkaa vanhan kirkon muistomerkiltä. Kirkosta on jäljellä vain aukio ja muistomerkki. Seuraava kohde on uittotunneli, jonka rautaporttia voi soittaa!. Tahmelan lähteestä on aikanaan haettu pispalalaisten juomavesi. Nyt vesi on ruskeaa. Milloinkahan se kirkastuu ? Kujakolli on nykyään se paikka josta pispalalaiset janonsa sammuttavat. Noo.. ehkä eivät ihan kaikki, osa juo kahvia Pyynikin näkötornin kahviossa ja haukkaavat munkkia päälle. Reitti on Sami Koiviston johdolla tarkastettu 4.9.2009 ja hyväksi havaittu.

View Pispalan kierros in a larger map

Kuuntele: Kesäinen retki Helvetinkolulle

2009-09-28T15:27:00.004+03:00

Helvetinjärven kansallispuiston Helvetinkolulla riittää vilskettä loppukesän lauantaina. Kansallispuiston äänimaisemaa käytiin dokumentoimassa lauantai-iltapäivänä 22.8.

Puheensorinaa kuulee kansallispuiston suosituimmalla polulla: upealla näköalapaikalla Helvetinkolulla, ja varsinkin nuotiopaikalla joka on täynnä retkeilijöitä. Sopu kuitenkin sijaa antaa, ja myös hiljaisuudesta saadaan nauttia. Vanhat puut humisevat ja narisevat tuulessa, ja vesi liplattaa rauhallisesti rannalla. Muutama koiramatkalainen on lähtenyt mukaan, ne protestoivat haukullaan kun emännät haluavat pulikoimaan virkistävään Helvetinjärven veteen.

Kuuntele ääniklippejä Helvetinjärveltä:
Nariseva puuvanhus
Nuotiopaikalla
Hongikko ison tien varrella
Ohittava auto

Kartasta näet kulkemamme reitin ja äänitteiden tarkemman sijannin, samoin kuin valokuvia ja videoita matkan varrelta. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla "View in a larger map"

View Helvetinjärvi in a larger map

Kuuntele: Hämeenkadun äänet

2009-09-24T15:16:00.003+03:00

Itselleni varmaankin yksi tutuimmista ja ns. tärkeimmistä äänimaisemista tampereelta löytyy hämeenkadulta. Katu on tehty pyöreistä reilun kokoisista mukulakivistä ja tietä huristellessa autolla tai muulla kulkuneuvolla kantautuu tiestä varmasti monelle tuttu rytinä. Mistäpäin ikinä onkaan tulossa tunnistaa saapuneensa tampereen keskustaan kuullessaan rytisevän äänen ja tuntiessaan samalla auton poukkoilun ja tärinän minkä epätasainen tie aiheuttaa. Sama meteli kantautuu tiestä aina siitä menopelillä kulkiessa ja tästä johtuen ääni sopii omaan ajatukseeni tampereen äänimaisemasta.. Bob, 16

KUUNTELE Hämeenkadun ääniä. Kooste on äänitetty ensin bussin sisältä, sen jälkeen Tuulensuun kulmalta Hämeenpuiston ja Hämeenkadun risteyksessä, kun bussit ajavat sileältä asfaltilta mukulakiville.

Ekaluokkalaisen koulumatka

2009-09-22T16:17:00.002+03:00

Koulun tänä syksynä aloittanut Outi Savisaari kulkee äitinsä Kati Savisaaren kanssa aamuisin Tammelan kouluun.

Matkalla kuullaan lintujen ääniä ja puiden havinaa tuulessa, mutta myös rakennustyömaiden kolinoita, surinoita ja pauketta, samoin kuin liikenteen jylyä. Ekaluokkalaisen onkin oltava erityisen varovainen tietä ylittäessään. Koulun piha täyttyy leikkien ja pelien äänistä kun kellon sointi päästää koululaiset välitunnille.

Koulumatka kuljettiin Outin kanssa perjantai-aamuna 11.9., kun reitti oli jo käynyt jonkin verran tutuksi pienelle koululaiselle.

KUUNTELE miltä Outin koulumatka kuulostaa.

Kartasta näet kulkemamme reitin, samoin kuin valokuvia matkan varrelta. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla "View in a larger map"

View Ekaluokkalaisen koulumatka in a larger map

Kuuntele: Serafim Sarovilaisen kirkko Sastamalassa

2009-09-22T12:00:00.004+03:00

Venäjän ortodoksinen Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen kirkko sijaitsee Sastamalan Stormissa. Pääsiäisen aikaan saimme näytteen kuoron harjoituksista. Kirkkoa esittelee Jukka Kuusisto. Perheen tytär kertoo miltä kirkon äänimaisema kuulostaa, kun enkelikuoro laulaa ja kirkon kellot soivat.

KUUNTELE

Kuuntele: Kauppa-auto

2009-09-08T15:51:00.005+03:00

Vielä ainakin yksi kauppa-auto puksuttelee Ruoveden alueella. Tiiviissä tunnelmassa kuullaan kassakoneen piipitystä ja rahojen kilinää. Vanhat kylmäkoneet hurisevat, lattia nitisee ja natisee. Kauppa-auton kuski ja myyjä kommentoi kauppa-auton äänimaailmaa.

KUUNTELE

Kuuntele: Ruoveden Noitien yö

2009-09-08T13:16:00.004+03:00

Noitien yötä vietettiin Ruovedellä 22.8.2009. Noitien lisäksi paikalla nähtiin ja kuultiin nuotanvetoa ja nuottalauluja, Tarjanne-laivan tuuttauksia sekä perinteistä markkinahumua. Aiemmin päivällä juostiin Noitien kymppi.

Noitien yö ja aiemmin kesällä järjetettävät Noitakäräjät ovat muisto noita Antti Lieroisesta, joka asui 1600-luvulla myös Ruovedellä. Hän harjoitti siellä noidan ammattia erityisalanaan varkauksien selvittely ja varastetun tavaran hankkiminen takaisin.

Ruoveden ja Noitien yön äänimaisemaa kommentoi Elina Hautamäki.

Mutta miltä noidat ja Noitien yö kuulostavat?

KUUNTELE

Kuuntelukävely Haihunkoskella

2009-09-08T11:28:00.002+03:00

Kuljemme Elina Niirasen kanssa Akaan Viialan Haihunkosken yläjuoksun poluilla. Täällä moderni ja ikiaikainen äänimaisema yhdistyvät kun kosken kuohunnan rikkoo ohi ajava juna Tampere-Helsinki radalla. Reitti käveltiin kuunnellen torstai-iltapäivänä 20.8.2009.

Elinalle kosken alue on latautumispaikka kosken kohinan peittäessä muun äänen alleen. Veden ääni ympäröi kuulijan. Puut ja lehdet tekevät paikasta pesämäisen ja turvallisen. Jossakin kuohuu enemmän, toisaalla lorina on säyseämpi.

Sillan alla tunnelma on erilainen, kaikuisa. Kosken ylittää sekä vanha kaarisilta että uudempi liikennöity silta.

Veden lisäksi maisemaan kuuluvat kalastajien äänet ja joskus nuotiopaikan remakammat illanvietot. Myös juna ja liikenne pitävät oman äänensä. Rannan ryteikössä kahisee heinikko, siellä junankin äänet ovat selvempiä.

Reitille mahtuu myös vilkkaampia kohtia, kun kuljemme kohti "Lemmensiltaa" ja "Pusujen siltaa", joista asukkailla varmasti riittäisi tarinoita. Kun kiviä viskotaan sillalta veteen, kuuluu ihmeellinen pulputus.

KUUNTELE

Kartasta näet kulkemamme reitin, samoin kuin valokuvia matkan varrelta. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla "View in a larger map"

View Kuuntelukävely Akaan Viialan Haihunkoskella in a larger map

Kuuntele: Tampereen tuomiokirkko

2009-09-08T11:16:00.002+03:00

Tampereen Tuomiokirkon kellot kutsuvat kesäsunnuntain jumalanpalvelukseen. Linnut laulavat ja kirkkoon kiirehtivien ihmisten askeleet rapisevat hiekalla.

KUUNTELE

Kuuntele: Tampereen Pakkahuone ja Klubi

2009-09-08T10:58:00.006+03:00

Muistan, kun ensimmäistä kertaa astuin sisään Tampereen Pakkahuoneelle muutama kuukausi sitten. Ilmassa oli jännityksen tuntua, kun kymmenet ihmiset odottelivat illan keikkaa.

Paikka tuntui heti miellyttävältä. Musiikki kuului jo kauas, ja iloinen puheensorina täytti rakennuksen. Kotiin palattuani olin varma, että sinne tulisin palaamaan uudelleen.

Sittemmin olen käynyt Pakkahuoneella useamman kerran, ja tiedän, että tulen käymään tulevaisuudessakin kunhan vain rahatilanne antaa periksi.

Joka kertaan liittyy omia ainutlaatuisia muistoja, joita yhdistää sama paikka. Tiedän, että näin on myös monella muulla ihmisellä, ja varmasti paikassa esiintyneillä artisteillakin. Siinä on myös syy miksi valitsin Tampereen Pakkahuoneen omasta mielestäni tärkeimmäksi Pirkanmaan äänimaisemaksi.

Eagleheart, 16

KUUNTELE Äänite on tallennettu Blockfest hiphop-festivaalien aikaan ennen Cheekin esiintymistä.

Toinen tallenne on Klubin terassilta KUUNTELE

Kuuntele: Metso-kirjaston kahvila

2009-09-08T10:49:00.002+03:00

Äänimaisema, josta en haluaisi luopua, on Tampereen pääkirjasto Metson yläkerran kahvilan äänet. Tämä maisema tuo mieleeni kaikki kahvihetken herkulliset elämykset. Vaikka äänet olisivatkin muuten melko tavanomaisia, ne muistuttavat minua juuri tästä paikasta ja siellä käymisestä. Aina paikan päällä käydessäni toivon myös saavani kuulla niitä.

Matias, 16

KUUNTELE

Kuuntele: Kevät saapuu Kauppiin

2009-09-08T10:39:00.002+03:00

Nyt syksyn saapuessa voi vielä muistella kevään tunnelmia. Tallenteessa seurataan äänimaiseman muuttumista Tampereen Kaupissa kevään edetessä.

Huhtikuu. Vaalea harmaus hallitsee maisemaa. Järvenselän yli pyyhkii vielä talvea huokuva viima. Veneen suojapressu lepattaa alakuloisena tuulessa. Lenkkeilijät kietovat tuulipukunsa tiukemmin ympärilleen. Siellä täällä yksinäinen siivekäs ilmoittaa olemassaolostaan.

Toukokuu. Jäinen kahle murtuu yllättäen. Ihmiset kaivautuvat ulos kodeistaan ja aloittavat keväisen hyörinän. Veneitä tervataan, laivakoira räksyttää virkaintoisena, läheiseltä uimarannalta kantautuu lasten riemunkiljahduksia.

KUUNTELE

Kuuntele: Ata Gearsin tehdas

2009-09-02T12:51:00.001+03:00

Ata Gearsin työnjohtaja Toni Maso ja insinööri Heikki Savia vievät meidät kuuntelukierrokselle Ata Gearsin tehtaalle. Tehtailla valmistuu erilaisia hammaspyöriä esimerkiksi laivojen käyttöön.

Teollisuuden äänimaisema on muuttunut huomattavasti teknologian kehityksen ja koneiden koteloinnin myötä. Humina on edelleen kova, mutta ei pakota pitämään korvasuojaimia.

Vaikka ääniympäristö on muuttunut hiljaisemmiksi, Ata Gears edustaa yhä perinteisen raskasmetalliteollisuuden äänimaailmaa. Vanhat ja uudet koneet puskevat omanlaisiaan ääniä samassa suuressa tilassa sekoittuen. Kuulemme ainakin pehmeä- ja kovahammastuskoneita, tappikoneita, urituskoneita, metallin sorvausta, hiontaa ja jyrsintää.

KUUNTELE

Kuuntele: Maanantain klo kuuden sireenit

2009-09-02T11:34:00.001+03:00

Maanantaisin Tampereen keskustassa ja lähialueilla kuuluu hälytyssireenien testaussoitto kello kuudelta illalla. Hälytysääniä on useampia, joista en tarkkaan osaa sanoa mikä merkitsee ilmahyökkäystä mikä muuta, ehkäpä kemiallista katastrofia. Muistan nähneeni erinaisia visuaalisia kuvauksia sireenien äänestä pelastuslaitosten lehdyköissä ja puhelinluetteloissa: glissandot merkitään aaltokiemuralla ja pysyvämmät äänentasot viivalla tai pisteellä. Olen kovin tottunut testausääneen, ja se toimii itselleni lähinnä aikamerkkinä. Usein tarkistan kännykkäni näytöltä, että puhelimeni on oikeassa ajassa.

Ääni muuttuu sitä mukaa missä kulkee. Kotiini Petsamoon sireenit kuuluvat kaukaisena kaikuna, joskus radiota kuunnellessani en sitä edes kuule tai noteeraa. Mutta joskus ollessani kauppamatkalla lähempänä Kalevaa ja varsinkin Ilvespuistossa ääni jopa säikäyttää. Kaiuttimet ovat siellä todella lähellä. Mitenköhän Ilvespuiston vieressä asuvat asian kokevat? Luultavasti nukuttavat pikkulapsensa sen jälkeen…

Eräs tuttuni kertoi, että Kosken kävelysillalla ääni on varsin komea. Amurista ja keskustasta kumajavat kaiut sotkeutuvat toisiinsa kosken kohinan sekaan. Kerran kävin vasiten sitä kuuntelemassa. Totta se on, vaikuttavalta se kuulostaa.

Syntymäkaupungissa Turussa sireenejä testataan klo 12 päivällä. Olen tosin unohtanut päivän jolloin tämä tapahtuu. Olisiko ollut maanantai sekin? Ymmärrän jos iäkkäämmälle kaupunkilaiselle sireenien testaus tuottaa mieliharmia. Itse olen harvemmin kuullut muuta kuin testausääniä. Joskus työmailta kuuluu räjäytysäänimerkki (pitkä tasainen ääni, räjähdys, muistaakseni kolme lyhyttä ulvahdusta). Toivottavasti saan jatkossakin kuunnella yläpuolellani kiemurtelevia kaikuja aikamerkinomaisesti estetisoiden.

Meri Kytö

KUUNTELE tallenne. Toinen osa on Kosken kävelysillan liikenteen humusta.

Nuotanvetoa Ruoveden Noitien yössä

2009-08-31T18:11:00.002+03:00

Ruovedellä järjestettiin Noitien Yö 22.8.2009. Päivän kuntoilutapahtuman jälkeen oli Laivarannan markkinatorilla monenlaista toimintaa. Nuottaa vedettiin, saalista saatiin ja Ruoveden Mieskuoro esitti nuottalauluja laivalaiturin kupeessa ja nuotanvetopaikalla.

Katso video ja tutustu nuotanveon äänimaailmaan:

Kalareissu Lempäälän Hakkarinkoskella

2009-08-31T13:20:00.006+03:00

Lempäälän Hakkarinkoskella riittää kalastajia pitkin kesää. Vesi liplattaa ja kohisee, ja linnut laulavat ja kirkuvat, kun Pertti Särkkä vie meidät kuuntelemaan kosken ääniympäristöä. Tämä kuuntelukalareissu tehtiin maanantaina 10.8. noin klo 16.00.

Luonnonäänet ovat monelle tärkeitä kun mennään kalaan. Hakkarinkoskella kuuluu luonnonäänien lisäksi välillä muutakin. Tehdas pitää oman hurinansa, johon kuulija kuitenkin tottuu nopeasti. Kalastus on monelle toki myös sosiaalinen harrastus. Hiljainen puheensorina voikin liittyä kalareissuun yhtälailla kuin kalojen molskahtelu.

Itse koskelta joudutaan siirtymään alajuoksulle autolla, jotta vältyttäisi tonttien tallomisilta. Auton ovi läiskähtää kiinni, sitten hypätään soutuveneeseen ja lähdetään uistelemaan. Soutuvenekin pitää oman äänensä, ja vesi loiskii veneen reunaa vasten "Katepalin suoralla".

Kaikella äänellä on paikkansa. Pertti kertoo, että hänelle kalareissut ovat vastapainoa hälinälle, tapa rauhoittua. Junien ja liikenteen äänet tai moottorisahan pärinät eivät kuulu kalastuselämykseen, mutta toisinaan niiltä ei voi välttyä.

Kalamiehen lempiääneksi Pertti toteaa: "Kelanjarrun huuto kun on iso kala kiinni".

KUUNTELE

Kartasta näet kulkemamme reitin, samoin kuin valokuvia matkan varrelta. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla "View in a larger map"

View Kuunnellen kalassa Kuokkalankoskella in a larger map

Kuuntele: Liikekeskus Ideapark

2009-08-21T17:06:00.000+03:00

Lempäälän Ideaparkin äänimaisemassa kaiken taustalla humisee ilmastointi. Sisäänkäyntien luona ääni on huumaava. Muuten autojättisupermarketin äänimaisema on melko rauhallinen ja jopa tylsä arkisena iltapäivänä.

Taustamusiikki ja mainokset kuuluvat jokaiseen soppeen. Musiikki on rauhallista, mutta innokkaat ja nopeatempoiset mainokset keskeyttävät sen vähän väliä yrittäen myydä asiakkaille sohvia tai perunoita.

Liukuportaista kuuluu huminaa ja hiljaista lonksuntaa. Ihmiset rupattelevat keskenään ja ostoskärryt rullaavat käytävillä. Kengät kopisevat lattiaan, yksi kulkee korkokantakengillä, toinen lipokkailla. Joku pienempi ihminen juoksee.

Lasten leikkipaikasta kuuluu ihmeellistä rapinaa ja kolinaa. Varsinkin lego-aukio on suosittu, ja sen täyttääkin leikkivien lasten äänet ja lego-palikoiden kopse toisiaan vasten.

KUUNTELE

Kuuntele: Tammerkoski

2009-08-21T16:24:00.006+03:00

Miettiessäni ääniä Pirkanmaalla tuli mieleeni heti Tammerkoski - enkä varmasti oli ainoa. Nykyisin kulkiessani Tampereen keskustassa Tammerkosken kohina tuntuu jotenkin tutulta ja turvalliselta, sillä koski kuohuu korvissa samanlailla vuodesta toiseen ja tuo siten muistoja lapsuudesta. Koski on myös hyvä keväänmerkki ja voimistuva kohina saa keväisin suupielet korviin.

Äänensä lisäksi koski tuo luonnon kauniin ja rauhoittavan tunnelman keskelle kaupunkia. Etenkin kauniina kesäpäivänä kosken virtaus on miellyttävää katsella.

Kaupungin maiseman lisäksi koski tuo mieleen sen historiallisen merkityksen Tampereen kaupungin kehityksessä teollistuneeksi kaupungiksi. Itse koen myös Tammerkosken jonkinlaisena kaupungin jakajana. Sen lisäksi, että se toimii konkreettisena alueen jakajan jakaa se myös alueilla asuvat kahteen: harva Kissanmaalainen olisi heti valmis muuttamaan esimerkiksi Lielahteen. Toisaalta Tammerkoski myös yhdistää Pirkanmaan kaksi suurta vesistöä ja on siten myös yhdistävä tekijä. K, 16

Kuuntele tallenne kävelysillalta

Kuuntele tallenne Kehräsaaresta

Kuuntele: Viikinsaari

2009-08-21T15:58:00.004+03:00

Viikinsaari on ainutlaatuinen paikka laivamatkan päässä Tampereen keskustasta. Saaresta löytyy luonnonsuojelualue, uimaranta, ravintola ja erilaisia kesäisiä tapahtumia. Joka kesä-torstai Viikinsaaressa järjestetään lavatansseja, jotka houkuttavat jopa satoja osallistujia. Iskelmämusiikki luo kesäistä tunnelmaa, ihmiset rupattelevat ja taputtavat esiintyjille. Toiset tanssivat tai odottavat tanssiinkutsua, toiset taas tyytyvät seuraamaan vierestä ja nauttimaan Viikinsaaren tunnelmasta.

Lisää tietoa Viikinsaaresta.

KUUNTELE Ilakointia Viikinsaaren lavatansseissa.

KUUNTELE Yleistä tunnelmaa Viikinsaaresta. Retki Viikinsaareen alkaan laivamatkasta. Pääsemme myös kuulostelemaan luonnonsuojelualueen rauhaa ja uimarantojen hulinaa ja vilskettä.

Kuuntele: Klassillisen koulun kello

2009-08-21T13:07:00.002+03:00

Ehdotukseni on minulle ja uskon että muillekin Klassillisen koulun eli Clasun oppilaille tärkeä, nimittäin Clasun ulkokello. Kun aloitin Clasussa pienenä seitsenluokkalaisena, vaikutti koko Clasu kauhean vanhalta sekä vieraalta paikalta ja tämä rumasti pärisevä kello vain tuki tätä mielikuvaa.

Kuitenkin totuin nopeasti sekä Clasuun että kelloon. Enää en pidellyt korviani kun kello soi sisälle, vaan päinvastoin, varsinkin talvi pakkasilla, sen kuuleminen oli aina helpottavaa.

Tämä kello melkeinpä rytmitti elämääni kolmen vuoden ajan. Aamuisin jo kaukaa saattoi kuulla kellon äänen, ja tietysti silloin tulikin jo kiire. Yhdeksännen viimeisenä päivänä oli haikeaa kuulla tämä kello. Silloin tajusi että yksi elämän vaiheeni oli päättymässä. Enhän minä kauaksi lukioon siirtynyt vaan toiselle puolelle pihaa eli kuulen tuon ärsyttävän korvaan särähtävän kellon vielä melkeinpä päivittäin ja katselen kuinka kello saa saman reaktion aikaan vieläkin. AT, 16

KUUNTELE

Kuuntelukävely Tampereen Koivistonkylässä

2009-08-06T13:49:00.004+03:00

Talvikki Torppa asuu Tampereen Koivistonkylässä Lempääläntien ja rautateiden lähettyvillä. Hän vie meidät mukanaan kuuntelukävelylle kotiympäristönsä Koivistonkylän, Taatalan ja Rautaharkon alueelle. Kuljemme alueella heinäkuun viimeisinä päivinä noin klo 17.00.

Arkisesta ympäristöstä löytyy monipuolisia ääniä: aloitamme reitin Viljapellontieltä ruohonleikkurin säksätyksestä, narisevasta portista kuljemme pieneen metsäpuistikkoon, alitamme Lempääläntien kaikuisen tunnelin läpi ja päädymme lopulta VR:n järjestelyratapihan kirskuntoihin ja kolinoihin. Vielä koukkaamme Rautaharkonpuiston läpi, missä kuulemme leikkivien lasten ja pallopelin ääniä ja lenkkeilevien koirien urinaa.

Mitä muuta omakotitalojen ja pienkerrostalojen keskellä voikaan kuulla? Ainakin jäätelöauton...

KUUNTELE klikkaamalla otsikkoa!

Kartasta näet kävelemämme reitin, samoin kuin valokuvia matkan varrelta. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla "View in a larger map"

View Kuuntelukävely Koivistonkylä in a larger map

Merkintöjä äänipäiväkirjaan ja kuuntelukävelyt

2009-08-06T11:10:00.003+03:00

Blogiin ilmestyy nyt myös projektin äänittäjien itse ylös kirjaamia huomioita tallennetuista äänimaisemista. Äänipäiväkirjassa idea on pysähtyä, olla hetki paikallaan ja kuulostella: mitä kaikkea arkisen oloisessa ympäristössä voikaan kuulla?

Toinen uusi asia ovat kuuntelureitit, joita aletaan lisätä blogiin. Näillä reiteillä erilaiset ihmiset vievät meidät mielestään kiinnostavalle reitille kotiympäristössään tai itselleen tärkeällä alueella.

Tutustu ja kuuntele!

Äänipäiväkirja: Parkano

2009-08-03T16:31:00.006+03:00

23.7.2009

klo: 14.45 Kylän reuna

Kävelen kylän reunalle ja istahdan betoniporsaalle. Takanani on Parkanon keskusta ja edessäni niittyä vaikka millä mitalla. Keskityn kuuntelemaan miltä heinäkuun hiljentämä Parkano kuulostaa.
Autojen äänet kantautuvat takaapäin, kärpänen surraa samalla tavalla, miten ne surraavat aina maalla. Nopeasti ja äänekkäästi. Lapsen kiljahdukset sekoittuvat jostain kaukaa tulevaan liikenteenpöhinään, joka on luullakseni 3-tie. Se on tasainen jylinä, joka korostuu aina ilman virratessa suotuiseen suuntaan.
Äänellinen horisontti on laaja. Toisaalta kuuluuvat autot, niiden moottorit ja liikenne. Edessä niityllä pikkulinnut, tuuli ja heinäsirkat. Tsrr-trr-tsrrr kuuluu heinikosta aina auringon väistyessä pilven takaa.
Jostain lähestyy rekka. Rekan kolaukset kuuluvat kaikuina rakennusten ikkunapinnoista. Sitten yhtäkkiä soi puhelin. Vain kerran. Vanha analoginen puhelinääni.

Klo: 15.10 Parkanon keskusta

Ensimmäisenä kuuluvat autot. Ne ajavat vasemmalta oikealle ja päinvastoin. Autoja eri etäisyyksiltä, autoja eri puolilta, erilaisilla moottoreilla ja eri korostuksin. Sekaan mahtuu myös ihmisten kävelyääniä ja puheensorinaa läheiseltä jäätelökioskilta. Autot parkkipaikalta käynnistyvät ja lähtevät. Pakettiauto on tyhjäkäynnillä. Pyörä, jonka rengas on soikea, aiheuttaa tasaisen rytmin ohi ajaessaan. Kuuluu naakkoja.
Kun ei ole autoja kuuluu lintuja kauempaa ja äänellinen horisontti laajenee. Vain muutama ihminen kävelee ohi, vaikka on kuuma päivä. Jäätelökioskissa lasketaan rahoja, vaikka iltapäivä on kiireimmillään.

P.S. Otsikosta klikkaamalla näyte päivästä Parkanossa

Agilitykisat

2009-08-03T16:23:00.003+03:00

11.7. järjestettiin Tampereen Eteläpuiston tuulisella hiekkakentällä agilitykisat. Haukkua, yninää ja totista urheilua oli luvassa kun karvaturrit ja omistajat kisasivat.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele ääninäyte!

Ylätalon luomutila

2009-07-30T14:42:00.004+03:00

Hämeenkyrössä, Lavajärven vieressä sijaitsee Ylätalon tila. Oiva Mäenpään ja Marjukka Ohra-Ahon isännöimällä tilalla on monenmoista nähtävää ja kuultavaa. Lampaat määkivät hiljakseen, hevoset huiskivat hännällään ja kyytöt laiduntavat siinä välissä. Kaikki samalla laitumella.
Heinäkuisena päivänä nauhalle tarttui kaikenlaista eliökunnan edustajaa aina kalkkunasta heinäsirkkaan. Lampaiden rouskutus ja haavan lehtien havina. Ja löytyypä pellolta yksi pieni ja vaalea pellavapääkin, joka tuo äänimaisemaan isännän mukaan aivan erityisen lisän.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Teisko - Kämmenniemi

2009-07-29T16:07:00.004+03:00

Teiskon Kämmenniemessä kohtaavat toisaalta autot ja baarin hälinä mutta myös kaukainen linnun huuto Näsijärvellä. Monikymmenvuotinen asukas Sinikka Paunila kommentoi pienen kylän ääniä.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Puntalarock

2009-07-29T15:36:00.005+03:00

Nyt on ihmiset irti, vaikka vettä tuleekin taivaan täydeltä. Matalat bassot kaikuivat kauniissa peltoympäristössä Lempäälässä. Festarialueella sekoittuu musiikin sekaan vielä ihmisten huudot, hälinä ja sateenvarjoihin rummuttava sade. Näytteessä festaroijat ottavat mm. kantaa lavojen voimakkuustasoon. Ja olihan ne VHS:t mukana?

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Muroleen satama

2009-07-29T15:28:00.004+03:00

Muroleen kanavasta olikin jo aikaisemmin blogissa ääninäyte. Tässä osa kaksi, koskien pelkästään satamaan liittyviä ääniä. Tunnelmaltaan hiukan rauhallisempi. Laineiden liplatuksen kuitenkin rikkoo moottorin potpotus ja huudahdukset. Juha Santala kommentoi sataman ääniä.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Kuuntele: Särkänniemi

2009-07-26T18:20:00.003+03:00

Sanna-Maria Kola ja hänen poikaystävänsä Viljam Nikkari, joka on Särkänniemellä töissä, kertovat Särkänniemen tunnelmasta ja äänimaailmasta. Käymme kuuntelemassa Tornadon jonoa, josta matka jatkuu äänellisesti mitä mielenkiintoisimpien laitteiden ääreen! Kuuntele, millainen on päivä Särkänniemellä!

KUUNTELE

Kuuntele: Rosendahlin ranta

2009-07-26T17:21:00.004+03:00

On kesäkuun helteet ja Rosendahlin uimaranta on täynnä ihmisiä. Tunnelmiaan äänitteellä meille kertoo Heini Suksi.

KUUNTELE

Oriveden yö

2009-07-22T15:29:00.004+03:00

Tervetuloa Orivedelle. Lauantai-ilta on sateinen mutta se ei paikallista nuorisoa haittaa, onhan nimittäin autot keksitty! Oriveden keskustassa kuuluu pärinää jos toistakin kun autot, kevarit ja mopot pörräävät Shelliltä S-marketin pihaan ja takaisin.
Lauantaina ihmiset suuntaavat myös karaokeen ravintola Saviaan ja kuuluupa aseman raitilta myös laulua yössä, kun kaikki muu on jo hiljennyt. Kommentteja kertoilee baarin Kristiina Vuorinen ja laulaja Ari Hurski.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Tampereen vanhan kirjastotalon yhteislaulut

2009-07-22T15:07:00.005+03:00

On maanantai-ilta. Ääni ei kantaudu keskustorille mutta jo muutaman metrin päästä Tampereen teatterista alkaa kuulla laulua, oli sää mikä hyvänsä. Lähes joka penkillä istuu ihmisiä, joita säestää esilaulaja ja harmonikka. Täällä ei turhista stressata. Tunnelmaa on kohdallaan. Klipissä laulun harmoniaa ja yhteisöllistä äänimaisemaa aivan Tampereen keskustassa. Klipissä myös selviää miksi sade-maantantait eivät haittaa.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Nuutajärven lasitehdas

2009-07-17T14:50:00.004+03:00

Nuutajärvellä, 4 km 9-tiestä sijaitsee lasikylä, josta löytää kaikkea lasiin liittyvää. Äänekäs tehdas tervehtii tulijaa ensimäisenä ja uunien tuuletuksen yli pauhaava radio kutsuu kurkistamaan miten maljakko tai kannu saa alkunsa.
Äänekäs työpaikka ei kuitenkaan haittaa klipissä kommentoivia lasiopiskelija Aino Vilpasta tai lasityöntekijä Rea Moisiota.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Teivon ravit

2009-07-17T14:44:00.003+03:00

Lähtökuulutus kuuluu kauas. Vähitellen alkaa kuulua matalaa kuminaa, joka vaihtuu kymmeniksi kaviopareiksi. Ravit ovat myös paljon muuta kuin radalla juoksevia hevosia ja kannustavia ihmisiä radan reunalla. Ravikeskusksessa on ruokapaikkaa, baaria ja tietysti vedonlyöntihalli, jonka koneet lyövät tasaista rytmiä ihmisten puheensorinan kanssa.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Frenckellin kellot

2009-07-17T14:05:00.005+03:00

Tampereen keskustorin laidalla sijaitseva, Birger Federleyn pääosin suunnittelema, kellotorni lyö tasatunnein. 1980-luvulla kellotorniin asennettiin kellopeli joka soittaa "Tammerkosken sillalla" -kappaleesta pätkän. Kello rytmittää ainakin sen läheisyydessä työskentelevien elämää, kuten myös klipissä kommentoivan Eero Laihasen.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Kuuntele: Tottijärvi

2009-07-11T15:14:00.003+03:00

Tottijärvi, tuo entinen Pirkanmaan kunta, joka liitettiin Nokiaan vuonna 1976, sijaitsee Tampereen Pyhäjärven lounaisrannalla.

Siellä sijaitsee myös äänitiedostossa kommentoivan, Tuomas Järvensivun rauhoittumispaikka.

Poikkean Tuomaksen vanhempien luona käymässä. Ohjelmaan kuuluu grillausta, saunomista ja luonnon salaisuuksien kuuntelemista.

KUUNTELE

Kuuntele: Rivergolf

2009-07-10T13:39:00.002+03:00

Nokialla sijaitseva Rivergolf Range on rauhallista ympäristöä. Golfaajat keskittyvät hiljaa omiin suorituksiinsa ja välillä käyvät ostamassa lisää palloja palloautomaatista.

Golfaajan kierros päättyy sinne, mistä alkoikin, eli kartanolle. Sen läheisyydessä voi vielä päivän päätteeksi puttailla, istua, juoda kuppi teetä ja kuunnella luonnonääniä. Silloin tällöin rauhalliset luonnonäänet keskeyttää alueelle saapuva tai lähtevä auto.

KUUNTELE

Kuuntele: Nokian urheilukentät

2009-07-10T13:22:00.003+03:00

On kaunis sää. Käymme vilkaisemassa Nokian urheilukenttiä.

Jalkapalloharjoitukset ovat käynnissä sekä nuorten poikien että tyttöjen osalta. Valmentajat tuntuvat ottavan harrastuksen ehkä nuoriakin enemmän tosissaan ja huutelevat reippaasti ohjeita. Matkamme jatkuu koripallo- ja tenniskentille, missä molemmissa on peli samanaikaisesti meneillään.

Kentiltä lähtee jäähallille hiekkatie, mitä pitkin poikajoukko pyöräilee ohitsemme. Saavumme jäähalliin, missä kaikuu. Mailat kolisevat, seinät tärisevät ja rullat kalisevat : on meneillään rullakiekko-ottelu! Tunnelma on henkeäsalpaava vaihtopenkillä, mistä äänitämme - siinä ei nimittäin ole kuin polven korkeudelle suojaa antavaa pleksilasi. Pitää vain luottaa, ettei kiekko lennä naamaan!

KUUNTELE

Kuuntele: Tammelantori

2009-07-08T18:11:00.003+03:00

Ensiksi kuuluuvat ihmiset, sitten kolikkojen kilinä, jossain paistetaan muikkuja. Tori on kohtauspaikka, joka kesällä pääsee oikeuksiinsa. Tammelantori tuo kaupungille elämää ja tunnelmaa, joka kuuluu! Ääniä on kommentoimassa torimyyjä Erja Eronen.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Kuuntele: Itsenäisyydenkadun asematunneli

2009-07-08T17:48:00.007+03:00

Autojen, moottoripyörien ja bussien kakofoniaa karussa betonitunnelissa, jossa äänet sulkevat kulkijan sisäänsä. Vaan löytyypä täältä myös hiljaisina hetkinä kaikuvia pyöriä ja jos jonkinlaista askelääntä. Kokonaisvaltaisen tunteen myös aiheuttaa tunnelista ulostuleminen, kuten klipin lopussa kun lintujen ääniä kuuluu jälleen.

Klikkaa otsikkoa ja kuuntele!

Keruuaika päättyy, kiitoksia ehdotuksista!

2009-07-07T13:37:00.000+03:00

Virallinen äänimaisemien keruuaika on nyt päättynyt! Ehdotuksia tuli reilut 50 kappaletta. Lämpimät kiitokset kaikille ehdottajille! Laitamme myöhemmin kesällä palkintoja jakoon onnekkaille osallistujille.

Jos mieleesi vielä hiipii joku mielestäsi tallentamisen arvoinen ääniympäristö, niin ota toki yhteyttä, vinkkejä otetaan yhä vastaan.

Nyt jatkamme ehdotusten tallentamista äänityksin ja haastatteluin. Mikäpä sen mukavampaa kuin kierrellä kuuntelemassa kesäistä Pirkanmaata.

Pysykää kuulolla! Blogi jatkaa eloaan, tänne päivitetään lähipäivien, viikkojen, kesän ja syksyn mittaan lisää kuultavaa.

Outi

Ehdotus: Raskaat konepajat

2009-07-07T13:25:00.003+03:00

Ette ole tainneet äänittää Tampereelle tyypillisten raskaiden konepajojen ääniä. Äänimaisema niissä muodostuu isojen ja korkeiden tilojen akustiikasta ja työvaiheiden synnyttämistä äänistä. Kuvaan kuuluisi myös kullekin osastolle tyypillinen haju: koneistamoissa "muljunkäry" (jäähdytys- ja voiteluneste työstökoneissa), valimolle vaikeasti kuvattava lämmin höyrynhaju, jossa on mukana leegio orgaanisia kaasuja ja palavan piin hajua. Karkaisimon tunnistaa kuuman öljyn hajusta, mutta ääniltään se on hiljainen. Levyosastolla teidän VU-mittarienne neulat kiertyvät tapin ympärille.

Erikseen äänitettäviä osastoja voisivat olla:
- valimo: Lokomo on melkein ainoa mahdollisuus,joka on jäljellä.
- levypaja: ent. Tampellan Messukylän tehdas eli TP-Konepaja
- koneistamo: Nomet sikäli, että se on iso tila. Pienissä kellarisorvaamoissa ei ole sitä akustiikkaa.

HS, 62

Ehdotus: Matonpesua

2009-07-07T13:23:00.002+03:00

Tampereella Rauhaniemen matonpesupaikka lämpimänä päivänä olisi mainio paikka äänittämiseen.

HH

Ehdotus: Inkulan sillat Viljakkalassa

2009-07-07T12:37:00.006+03:00

Inkulan kiviholvisilta Viljakkalassa, tai pikemminkin sen viereinen uusi betonikaarisilta. Sillan alla kaikuu ihmeellisesti. Vanhan ja uuden vierekkäinelo muuttuu ääneksi.

Myyrä, 29

Ehdotus: Itsenäisyydenkadun asematunneli

2009-07-01T12:11:00.000+03:00

Uskaltaudupa Tampereen Itsenäisyydenkadun asematunneliin ilman auton seinien ja ikkunoiden suojaa! Etukäteen ei voi tosin tietää milloin moottoripyörä tai mopo tai kokonainen lauma niitä lähestyy tunnelia revittely mielessään. Nopeuden kruunaava ääni totta vie monistuu kiihdytyskakofoniaksi!

Valtteri, hidas hemmo, 42

Ehdotus: Tammelan tori

2009-07-01T12:10:00.000+03:00

Asuin kauan Pirkanmaalla ja jo muutaman vuoden olen asunut talvet muualla Suomessa. Välimatka Tammelan torin seutuun on muuttanut torin äänimaiseman entistä mielenkiintoisemmaksi: Pyöriin nojailevien vanhojen miesten korostetun voimakkaalla äänellä kerrotut reteät tarinta ja vitsit, torimyyjäneitien puoliujot kehotukset tulla maistamaan mansikkaa. Lempipaikkani on Tapolan mustamakkarakioski, jonka jonossa tulee miettineeksi mikä on oikein ja tamperelaisein tapa tilata pötkä herkkua. Ehkä tämä: "Kolomella eurolla!"

Nuui, 39

Ehdotus: Välituntikello

2009-06-29T19:08:00.001+03:00

Ehdotan tallennettavaksi tamperelaisen peruskoulun välituntikelloa. Messukylästä löytyisi Takahuhdin ala-aste sekä tien toisella puolelta Messukylän yläaste ja lukio.

PP

Ehdotus: Kyröspohjan haukkuvat koirat

2009-06-29T19:05:00.004+03:00

Ehdotan tallennettavaksi Hämeenkyrön Kyröspohjaa. Seudun äänimaisemassa on eräs korostunut ominaispiirre: koirien haukku.

Vietin toissakevään Kyröspohjassa, lähellä Frantsilan yrttitilaa. Juuri niillä kohdin on joka pihassa koira. Jos lähdin kävelylle, minua haukuttiin joka pihalta. Tuloksena oli jatkuva räksytys, jonka ominaislaatu muuttui aina kun siirryin yhden koiran haukkualueelta seuraavan hurtan näköpiiriin.

Ilmiön saattoi kokea kävelylle lähtemättäkin. Usein haukku alkoi aamulla ja jatkui myöhään yöhön. Alueen koirasto tuntui toisinaan keskustelevan keskenään matkojen päästä. Yksi aloitti, ja kohta kauempaa kuului vastaus; välillä saattoi erottaa kolmen tai neljän eri haukun vivahteet.

Kaikesta tästä huolimatta ei Kyröspohja kuitenkaan ole vain koirien. Toinen seudun äänimaamerkki on Kirkkojärveltä alkukeväästä kantautuva nuorten joutsenten trööttäily. Niiden äänet ikään kuin kuuluttavat lahdukan sijainnin.

Kolmantena luonnonäläkkänä muistan naakat. Niiltä ei voi välttyä, niin paljon niitä on. Sopivalla hetkellä eläinkunta luotaa yhtäaikaisella ulosannillaan maaston muodot: pystykorva notkelman kaiut, joutsen järven rantakoivut, naakkaparvi pihapiirin - niinä harvoina hetkinä kun Vaasan tien liikenne on tavallista vaimeampi taustakohina.

PP

Kuuntele: Maint Partnerin tehdas Nokialla

2009-06-29T12:38:00.004+03:00

Kuvassa näkyvät Nokian tehtaat sattuvat olemaan tuotantotauolla, eikä niissä tapahdu juurikaan mitään tähän aikaan kesästä. Portti tärisee, eikä sisään päästetä ketään. On siis pakko hypätä kaasutrukin kyytiin ja ajaa Nokian tehtaillekin huolto- ja kunnossapitopalveluja suorittavan Maint Partner - yhtiön Nokian tehtaaseen.

Tehtaassa meille soittaa metallinhajuista musiikkia värikkäällä ja äänirikkaalla kalustollaan äänitteen lopussa kommenttia heittävä teollisuusasentaja Jarmo Myllymäki. Löytyy pylväsporakonetta, hiomakonetta ja rälläkkää. Löytyy hitsausvehkeitä, tohotinta ja plasmaleikkuria. Paineilmaa ammutaan ja hallinosturilla leikitään. Kaikilla on hauskaa ja lapset ovat terveitä leikkiessään.

KUUNTELE

Kuuntele: Nokian kirjasto

2009-06-29T12:33:00.005+03:00

Kirjastoissa pitäisi olla hiljaista, mutta ei Nokian kirjastossa nimittäin! Se tuntuu olevan lapsiperheiden meluisa tapaamispaikka, jossa kirjoja ja levyjä selaillaan voimakkailla otteilla. Hiljaisuuden voi kuitenkin löytää lukusaleista, joihin opiskelijat menevät keskittymään ja tenttaamaan.

KUUNTELE

Kuuntele: Nokian Välikatu ja kauppa

2009-06-29T12:22:00.003+03:00

Nokian Välikatua pidetään Tampereen Hämeenkadun tavoin pääkatuna kaupungissa. Autoja ja moottoripyöriä päristelee edes takaisin ja kaupan ulkopuolelle jätetty koira haukkuu sydämensä kyllyydestä. Astumme sisään keskustan S-Marketiin, josta löydämme mansikoiden, kirsikoiden ja herneiden myyjän, Sara Parkkisen, joka kertoo päivästään Välikadun kaupassa. Taustalla kaikuvat kassojen ja pelikoneiden äänet sekä pullonpalautuksen kolina.

KUUNTELE

Kuuntele: Vihnusranta

2009-06-29T12:12:00.003+03:00

Vihnusranta on idyllisen pieni kesäranta Vihnusjärvellä, Nokialla. Sinne johtaa metsäpolku, joka jättää autojen huminan pikku hiljaa taakse. Vihnusrantaan tulevat aikuiset rauhoittumaan ja lapset leikkimään. Linnut visertävät ja laineet liplattavat.

Ääniä on kommentoimassa Olli Rannikko, rannan uimavalvoja.

KUUNTELE

Ehdotus: Kalliojärven luonto Nokialla

2009-06-26T10:23:00.000+03:00

Käyn usein kesäisin pyörälenkillä Kalliojärven ja Porrasjärven maastossa. Rannalle on mukava pysähtyä huilaamaan ja kuuntelemaan luonnon hiljaisuutta, koska se on niitä ainoita paikkoja, johon ihminen ei ole vielä liikenteen melulla tunkeutunut. Lokit ja muut linnut huutelevat järven toiselta puolelta ja välillä rantavedessä hyppii kaloja. Kimalaiset ja sudenkorennot pörräävät rannan kasveissa. Miten voi nykyään olla niin hiljaista missään...

Tässä eräänä päivänä havahduin ääneen, joka ei ollut luonnosta peräisin. Rantakallio alkoi kumahdella todella matalalla äänellä. Huomioni heräsi, kunnes samassa hetkessä vastarannalla päin rytisi kuin ukkonen. Ääni pelotti lähitienoon linnut lentoon, kunnes tuli uudelleen hiljaista.

Ihminen muistutti olemassaolostaan. Kilometrien päässä se räjäytti kallion ja uhosi, että täältä tullaan, ennemmin tai myöhemmin. Kesämökkien tonteiksi taipuu myös Kalliojärven rannat.

JA, 29

Viimeiset hetket käsillä!

2009-06-25T08:21:00.006+03:00

Vieläkö mielessäsi on kiinnostavia äänimaisemia?

Lähetä ehdotuksesi pian, sillä keruuaika jatkuu kesäkuun loppuun. Vielä siis muutama päivä aikaa jäljellä pohtia minkälaisen ääniympäristön sinä haluaisit tallennettavaksi!

Kuulostelu totta kai jatkuu keruuajan päätyttyäkin.

Kuuntele: Ritvalan Helkavirsikulkue

2009-06-17T11:35:00.005+03:00

Ritvalan Helkajuhla on Suomen vanhin kansanperinnejuhla jota vietetään aina helluntaina. Kalevalamittaisia helkavirsiä laulava neitojen kulkue lähtee Ritvalan Raittinristiltä ja päätyy Seurantalonmäelle. Kulkueen jälkeen vietetään kotiseutuhenkistä ulkoilmajuhlaa. Tänä vuonna ilma oli kaunis, neitojen äänet soivat heleästi:

"Ruvetkasme rohjekasme
kaunissa joukossa
älkäs eäntämmä häväkkö
kaunissa joukossa

vaik o lapset laulamassa
kaunissa joukossa
pikkuiset pirisämässä
kaunissa joukossa"

Kommentoimassa Leena Valkeapää.

KUUNTELE

Kuuntele: Yli lentävät koneet

2009-06-17T11:30:00.002+03:00

Minun äänimaisemani syntyi melkein 70 vuotta sitten. Perheeni muutti Härmälään lentokentän ja Valtion lentokonetehtaan väliselle alueelle keväällä 1941. Lapselle oli suuri ihme koneet, jotka nousivat kentältä ja kiertelivät kentän yläpuolella ja joskus asuinalueemmekin yläpuolella. Aina, kun koneen ääni kuului taivaalta, pysähdyin ja käänsin katseeni pilviin. Se ääni jäi pysyvästi mieleen.

Aikuisena muutin muualle Suomeen, mutta eläkepäivien alkaessa palasin Tampereelle ja asetuin asumaan Peltolammille. Härmälän lentokenttä oli muisto vain, mutta lentokoneet palasivat elämäni arkipäivään. Peltolammi sijaitsee Pirkkalan lentokentän lähestymisalueella. Kuulen taas päivittäin yli lentävien koneiden äänen ja menen ikkunan ääreen katsomaan minkälainen kone on kyseessä. Matkustajakoneilla on rauhallinen ja tasainen ääni. Hornetit ujeltavat niin, että korvia särkee. Aluksi inhosin sitä ääntä, mutta jokin aika sitten huomasin, että suorastaan kaipasin sitä, kun lennosto oli jossain muualla Suomessa harjotuksissa. Kun Hornetien ujellus taas kuului pari päivää sitten, melkein juoksin ikkunaan seuraaman niiden ylilentoa. Lentokoneiden moottorien ääni on jotain sellaista, mikä kuuluu tähän maisemaan. On kuulunut jo monta kymmentä vuotta.

VV, 73

KUUNTELE

Kaksi viikkoa aikaa ehdottaa äänimaisemaa!

2009-06-15T14:50:00.002+03:00

Jos et ole vielä lähettänyt meille ehdotustasi pirkanmaalaisesta äänimaisemasta, niin kannattaa tehdä se pian! Ehdotuksia äänimaisemista otetaan vastaan vielä kahden viikon ajan, 30.6. mennessä.

Ehdotus: Dieselveturin verkkainen hurina

2009-06-15T14:31:00.005+03:00

Tampere oli veturitehtaiden kaupunki aina 1980-luvulle saakka. Höyryveturien jälkeen Lokomon ja Tampellan tuotantolinjoille tulivat dieselveturit ja niiden koneistot. Myös Valmet liittyi veturinvalmistajiin dieselkaudella. Vetureista suurimmat, kuten "Huruina" tunnetut Hr12:t, ottivat haltuunsa kiskojen valtiuden höyryvetureilta 1950-luvun lopusta alkaen.

Ääninäytteessä raskas Hr12-dieselveturi lähtee Toijalan ratapihalta kohti Tamperetta ja edelleen Haapamäkeä. Kaukana on höyryveturiajan rautateille ominainen rytmikäs puuskutus, kun suuren hidaskäyntisen dieselmoottorin verkkainen hurina katoaa avaruusaikakautiseen ratamoottorituulettimien ujellukseen.

JH

KUUNTELE ÄÄNINÄYTE

Ehdotus: Rautateiden äänet ja höyryjunat

2009-06-15T14:21:00.003+03:00

Rautatie tuli Pohjois-Hämeeseen vuonna 1876, kun Hämeenlinna-Tampere-Turku-rata valmistui. Rautatien äänet ovat siitä lähtien olleet olennainen osa ratavarren äänimaisemaa. Tampereella ja erityisesti Toijalassa ne ovat muodostaneet aikanaan jopa tärkeimmän osan paikkakunnan akustista ilmettä. Ja Tampere oli maan veturinrakennuksen ehdoton keskus.

Sata vuotta, rautatien aamuhämäristä 1970-luvulle saakka, ratapihojen äänenjohtajana toimi höyryveturi. Useimmiten se oli Tampereella rakennettu. Höyryvetureita valmistivat Tampella vuodesta 1898 alkaen ja Lokomo vuodesta 1916 alkaen. Viimeinen Suomen rautateille valmistunut höyryveturi, uljaista uljain "Rulla-Risto", puuskutti ulos Tampellan tehtaalta vuoden 1957 lopulla.

Kaikki höyryveturit eivät olleet kansan ihailemia näyttäviä ja nopeita "Ukko-Pekkoja" tai "Ristoja" tai niiden edeltäjiä. Mutta koskaan veturit eivät olleet maan hiljaisia hoitaessaan jokapäiväistä leiviskäänsä. Olkoon ratapihan päivä tai yö ollut miten arkinen tahansa, antoi höyrykone sille rytmin, ja viheltimet soittivat melodian. Se oli useimmiten tervehdys tamperelaiselta veturitehtaalta. Ääninäytteessä kevyt Tk3-tavarajunaveturi, Suomen runsaslukuisimmin valmistettu höyryveturi, tekee vaunuletkan työnnön Toijalan ratapihalla.

JH

KUUNTELE ÄÄNINÄYTE

Ehdotus: Kesälauantai Hämyslavalla

2009-06-15T13:19:00.002+03:00

Kesäinen lauantai vähän ennen ilta kuutta. Metsän takaa kuuluu basson tasainen tahti, jonka päälle linnut laulavat omia säveliään. Hämyslavalla on illemmalla tanssit, ja bändillä on soundcheck menossa. Myöhemmin naisten nauru, miesten röhinä ja amerikanrautojen pörinä täyttää ilman, mutta vielä pystyy tanssimaan omalla pihalla humppaa basson kahta nuottia kuunnellen.

V. N. 23

Kuuntele: Tampereen rautatieasema

2009-06-10T19:46:00.006+03:00

Seisot yöjunan vaunussa. Astut käytävälle ja kuulet kuulutuksen - juna on jälleen saapunut Tampereelle. Astut ulos junasta ja vaivut ajatuksiisi junan kiitäessä ohi. Samassa huomaat, että onkin päivä! Ihmiset vilisevät rautatieaseman käytävillä ja hallissa kaikuu kuulutus. Tiedät, että sinun täytyy lähteä jälleen matkaan. Kävelet laiturille ja juna saapuu. Ihmiset astuvat sisään ja juna vie matkustajat kohti uutta seikkailua.

Tampereen rautatieasema sijaitsee Hämeenkadun itäisessä päässä. Sen tunnusääniä ovat sihisevät ovet, kaikuva naisen ääni kuulutuksineen kolmella kielellä, ihmisvilinä ja puheensorina sekä saapuvat ja lähtevät junat, joiden vaunut natisevat ja notkuvat kiskojen kirskuessa ja kolistessa.

KUUNTELE

Ehdotus: Haihunkosken kohina, juna ja kalamiehet

2009-06-10T12:31:00.003+03:00

Uuden ja ikiaikaisen äänimaailman kohtaaminen. Akaan Viialan Haihunkosken yläjuoksulla kuuluu kosken kohina ja sen rikkoo noin 10-15 minuutin välein ohi ajava juna Tampere-Helsinki radalla. Aikanaan Hämeen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Haihunkoski ja tässä tapauksessa sen yläjuoksu on myös vilkas kalastuspaikka, joten jos tarkkana on, voi kuulla kalamiesten hiljaista jutustelua. Reitti paikalle käy astumalla kosken sivuitse, joenrantaa, urheilukentän sivuitse yläjuoksulle. Koulupäivinä kuuluvat vaimeat lasten äänet noin 300 metrin päästä paikallisen ala-asteen pihalta.

Elina

Ritvalan Helkavirsikulkue

2009-06-09T16:15:00.002+03:00

Olin Ritvalan Helkavirsiä kuuntelemassa. Se on Suomen vanhin kansanperinnejuhla jota vietetään aina helluntaina. Kalevalamittaisia helkavirsiä laulava neitojen kulkue lähtee Ritvalan Raittinristiltä ja päätyy Seurantalonmäelle. Kulkueen jälkeen vietettiin kotiseutuhenkinen ulkoilmajuhla. Ilma oli kaunis, neitojen äänet soivat heleästi:

"Ruvetkasme rohjekasme
kaunissa joukossa
älkäs eäntämmä häväkkö
kaunissa joukossa

vaik o lapset laulamassa
kaunissa joukossa
pikkuiset pirisämässä
kaunissa joukossa"

Kuuntele : TAMK Taide ja Viestintä

2009-06-09T14:08:00.005+03:00

Lähellä Tampereen keskustoria, Finlaysonin alueella, Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja Viestinnän oppilaitoksessa tapahtuu, kesälläkin. Kahvilassa pidetään palavereja, tuotannon luokassa hälistään, käytävät kaikuvat ja projektit pauhaavat.

Koulun jännittävästä äänimaisemasta kertoo kesän jälkeen kolmannelle vuosikurssille astuva tuotannon opiskelija Pauli Kopu.

KUUNTELE

Ehdotus: Nysse Hämeenkadulla ja Frenckellin kellotorni

2009-06-05T14:43:00.002+03:00

Eikös yksi pirkanmaalaisimmista äänistä tule Tampereen keskustasta, kun Nysset ajaa Hämeenkadun mukulakiveä pitkin. Siitä tulee ihan omanlaisensa erehtymätön saundi. :)
Toinen on Frenkelin kellotornin "Tammerkosken sillalla näin heilin ensi kerran" sointi.

nysse

Ehdotus: Särkänniemi

2009-06-03T10:33:00.001+03:00

Särkänniemen laitteiden huminat, kohinat ja ohessa soiva hytä.

Tyrsky, 28

Ehdotus: Tulliklubin ikkunoiden helinä

2009-06-02T13:58:00.001+03:00

Ääni, jonka voi halutessaan ajatella yhdistävän Tampereen historiaa nykyaikaan, on Tulliklubin eteläisten ikkunoitten helinä, kun sisällä pidetään jytisevää konserttia. Pankaa se talteen, ennenkuin nuoriso vihertyy unplugged-moodiin.

riamuantero, 53

Ehdotus: Hakametsän jäähalli

2009-06-02T11:02:00.000+03:00

Asun aivan Hakametsän hallin vieressä. Mielestäni merkittävä elämääni talvisin liittyvä äänimaisema on jäähallista kiekkokaudella kuuluvat otteluiden äänet. Kun olin juuri muuttanut asuntooni, kuulin olohuoneen sohvalleni kun Tappara teki maalin ja kaiuttimista alkoi soida maalilaulu! Enää en joko kuule tai sitä soitetaan hiljemmin, vai lieneekö tullut vähemmän maaleja? Erityisesti pidän siitä äänestä kun ottelu loppuu ja katsojat sulkevat autojensa ovia ja ajavat pois. En siksi, että peli loppuu, vaan siinä on jotain hienoa kun kuulee tutun autonovien plaiskumisen ja sadat lähtevät autot. Toki sekin koskettaa, kun kannattajat tulevat ulos joko oman joukkueensa laulua hoilaten tai kannustushuutoja mylvien. Tuntee olevansa elämän liikenteessä mukana. Kesäisin Haka Ykkönen vain humisee koivikon takana autiuttaan. Yöaikaan ensimmäiset syksyn liukkaat saavat jälleen autoilijat villeiksi; he innostuvat käsijarrukääntyilemään, josta myös tulee tietty elämääni liittyvä ääni. Sitä en kuitenkaan ehdota talletettavaksi, vaan talvisen jääkiekko-ottelun jälkeisiä ääniä.

TK, 47

Ehdotus: Vonkunaa ja pauketta järven jäällä

2009-06-02T10:53:00.003+03:00

Muutin joitakin vuosia sitten asumaan lähelle järveä. Ensimmäisenä talvena kaivoin sukset pitkästä aikaa esille ja suuntasin kohti järvenselkää, johon oli tehty hiihtolatu. Oli ilta ja alkoi jo hämärtää. Keskelle järveä päästyäni hätkähdin, kun kuulin voimakkaan jysähdyksen. Jähmetyin paikoilleni. Mikä se oli? Jatkoin matkaa ja vähän ajan päästä kuului toinen jysähdys. Nyt aloin jo hätääntyä. Saattoiko järven jää kuitenkin olla niin ohutta, että se pettäisi altani? Tuskinpa, oli kuitenkin ollut pakkasta jo hyvän aikaa. Käännyin kuitenkin takaisin ja lähdin hiihtämään kotia kohti. Nyt jysähdyksiä alkoi kaikua sarjana. Lisäsin vauhtia. Tuntui kuin ääni olisi seurannut minua. Se kuulosti siltä kuin jään alla olisi joku jyskyttänyt jään alapintaa. Mieleeni tuli yht´äkkiä, miten naapurini oli kertonut minulle pari päivää aikaisemmin, miten järveen oli luultavasti pudonnut meteoriitti. Heidän talonsa edustalle järveen oli näet ilmestynyt suuri avanto. Näin mielessäni kammottavan avaruusmonsterin, joka liikkui ehkä jään alla ja yritti nyt napata minut. Kiihdytin vauhtiani ja hiihdin kotirantaan verenmaku suussa. En ole varmaan koskaan sivakoinut niin rivakasti! Kun pääsin kotiin oli jo lähes pimeä.

Myöhemmin opin tuntemaan tämän järven jään äänen. Se kantautuu silloin tällöin jopa sisälle taloomme asti. Vieraat joskus hämmästelevät ääntä ja onpa sitä joku muukin uumoillut "ufojen ääneksi", kun järveltä on kuulunut vonkunaa ja pauketta. Viime talvena yritin nauhoittaa tuota ääntä. Huomasin kuitenkin, että vaikka ääni on voimakas ja sen kuulee selvästi, niin moottoritien humina kuitenkin peittää sitä melkolailla alleen. Nykyään pidän tuosta äänestä. Siinä on jotain kummallista ja outoa, se on kuin toisesta maailmasta. En ihmettele vaikka entisaikaan järven jään äänet olisivat synnyttäneet monia hurjia legendoja ja tarinoita.

A.T., 35

Kuuntele: Trimmeri ja moottorisaha omakotitaloalueella

2009-06-01T10:26:00.006+03:00

Tahdon kertoa tämän pienen tarinan esimerkkinä siitä, kuinka paljon omaa tunnemaailmaansa voi heijastaa oman elinympäristönsä äänimaisemaan.

Asumme omakotitaloalueella, varmaan aika tavallisella. Vieressä menee teitä, mutta muuten on periaatteessa rauhallista. Olin yhtenä iltapäivänä nukuttamassa yksivuotiasta poikaamme. Työntelin häntä eestaas vaunuissa ohikulkevalla pikku tiellä. Yksi naapurimme tuntui jostain syystä sillä kertaa leikkaavan koko nurmikon trimmerillä, siis sellaisella, jolla yleensä siistitään pensaanjuuria ja muita reuna-alueita. Se pärryytys kuului koko tien matkalla, mutta oli tietysti kovimmillaan sen naapurin kohdalla. Lapsi ei ollut äänestä moksiskaan, se taisi olla mukavan tasainen ja rauhoittava jurina. Minä sen sijaan suhtaudun yleensä aika tunteikkaasti kaikkiin moottorivempeleisiin – erityisesti trimmeriin - ja niin tälläkin kertaa. Sappeni kiehui aina sillä kohdalla, varsinkin kun yritin vielä hymyillä kyseiselle naapurille ystävällisesti naapurisopua ylläpitääkseni.

Sain lapsen nukkumaan. Tulin kotiin ja unohdin autuaasti koko trimmerin. Hetken sisällä oltuani päätin nauttia kesäisestä päivästä ja lähteä vähän istuskelemaan puutarhaan sillä välin kun lapsi nukkuu. Puutarhatuolille istuttuani tajusin, että rentoutuminen on mahdotonta: kaiken linnun laulun ja ampiaisten pörinän yläpuolella kuului yhä trimmerin ääni ja raastoi hermojani. Vähän aikaa sen kanssa tuskailtuani ajattelin kokeilla laulaa sen kanssa, jos siten pystyisin sulautumaan siihen, eikä se enää häiritsisi minua. Aloin hymistä trimmerin taajuudella. Vähitellen rentouduin ja hyräilystä tulikin oikein nautittavaa. Tunsin tulevani yhdeksi trimmerin kanssa ja jopa ikään kuin ymmärtäväni sitä ja sen kieltä.

Sitten trimmerin ääni loppui. Kuin seinään. Ei voi, ajattelin, ei nyt tämän kaiken jälkeen. Niin kauan, kun sitä kirosin, ja nyt kun opin nauttimaan siitä, se loppui. Jäin istumaan hiljaisuuteen, yksin. Hiljaisuuteen, jota olin alun perin kaivannut, mutta joka tuntui nyt turhauttavalta, kun olin juuri löytänyt mieleistä seuraa. Istuin hiljaisuudessa hetken tyytymättömänä, kunnes vähitellen aloin sopeutua rauhaan. Silloin takapihalta kantautui moottorinsahan ääni – mies oli alkanut pilkkoa pöllejä saunapuiksi. Olin innoissani, ihanaa, uusi ääni, jonka kanssa sain laulaa ja löytää yhteisen sävelen. Ynisin moottorisahan saundia parhaani mukaan, poukkoilin kiihtyen ja juristen ylös ja alas. Kokeilu tuotti kuitenkin enemmän tahatonta komiikkaa kuin suurta mielihyvää. Moottorisaha oli liian oikukas ja kimpoileva, en voinut kokea sen kanssa sentasoista harmoniaa kuin trimmerin kanssa. Olimme moottorisahan kanssa väistämättä erillisiä, toisillemme tuntemattomia.

Lopetin yrittämisen. Tyydyin vain kuuntelemaan moottorisahan laulua. Ja ensimmäistä kertaa elämässäni kaipasin trimmerin ääntä.

TT, 34

KUUNTELE

Kuuntele: Koveron Kruununmetsätorpalla Seitsemisessä

2009-06-01T10:11:00.005+03:00

Koveron Kruununmetsätorpalla Seitsemisen kansallispuistossa valmistellaan kesän tuloa lämmittämällä torppaa talven kylmyyden jäljiltä. Kevään ääniin kuuluvat lasten äänet ja saapuneiden haarapääskyjen narisevan iloinen laulu. Kommentoimassa luontovalvoja Erkki Piilola ja torpan emäntä Helena Ahonen.

KUUNTELE

Kuuntele: Seitsemisen kevät

2009-06-01T09:01:00.007+03:00

Seitsemisen kansallispuiston kevät on täynnä ääniä. Lintujen kevätlaulu soi ja tikkakin koputtaa puuta. Multiharjun aarniometsän ikihongat humisevat ja narisevat tuulessa. Jaulin kämpän koski kohisee.

KUUNTELE

Kuuntele: Laukontorin kalamarkkinat

2009-05-31T11:43:00.001+03:00

Tampereen Laukontorilla järjestettävät kalamarkkinat ovat monelle jokasyksyinen ja -keväinen vierailukohde. Kalamarkkinoiden ainutlaatuiseen tunnelmaan kuuluvat tirisevät ruuanlaittopannut, myyjien huutelut ja puheensorina sekä esiintymislavan äänet unohtamatta myöskään lokkien kirkunaa. Nämä kokemukset ovat yhteisiä suurelle osalle tamperelaisia ja myös kauempaa tulleita. Kalamarkkinat on jotakin todella tamperelaista, jolla on jo pitkät perinteet. Siksi sen äänimaailma on säilyttämisen arvoinen.

Useasti käynyt, 16

KUUNTELE uusi tallenne!

Ehdotus: Rauhaniemen avantouintipaikka

2009-05-31T11:27:00.001+03:00

Ehdottaisin Rauhaniemen kansankylpylän avantouintipaikkaa. Ohitan niemen melkein päivittäin, jossa uimapaikka sijaitsee. Olen huomannut että uintipaikka on ahkerassa käytössä varsinkin kevättalvella. Paljon ihmisiä, saunomista, avantouintia. Kansankylpylällä on pitkät perinteet ja varmasti nauhottamisen arvoinen kohde.

Timoe

Ehdotus: Viikinsaaren lavatanssit

2009-05-31T11:25:00.002+03:00

Viikinsaaressa järjestetään joka torstai kesäisin lavatansseja. Itse en ole valitettavasti siellä koskaan käynyt mutta voisin kuvitella että kulttuuriympäristö saaressa yhdistettynä suomalaiseen kesäyön romantiikkaan tarjoaisi dokumentoitavaa, niin hyvässä kuin huonossa. Hauskan alun saisi äänimaisemalle laivamatkasta, joka pitää taittaa päästäkseen saareen.

Liisa Lavatanssija

Kuuntele: Teekkarivappu Tampereella

2009-05-20T11:34:00.005+03:00

Tampereella vietettiin myös perinteistä teekkarivappua, johon kuuluvat ainakin Suomen neidon patsaan lakitus, fuksikaste ja erilaiset jäynät. Vappuaatto alkaa wappuriehan julistuksella.

KUUNTELE

Ehdotus: Kotiympäristö Lempääläntien lähellä

2009-05-12T16:34:00.002+03:00

Ensimmäisenä tuli mieleeni luonto veden äärellä, vaikkapa Näsijärven rantamilla, ilman teknisten vempaimien ja liikenteen ääniä. Ehdotan kuitenkin asuinpaikkani äänimaisemaa, johon kuuluvat Lempääläntien ja moottoritien äänet sekä VR:n järjestelyratapihan jyrinät ja kumahdukset. Jos tuulen suunta on sopivat, yli lentää laskeutuvia lentokoneita. Kaikki tämä ei kuitenkaan peitä kokonaan pihoilla puuhaavien ihmisten ääniä eikä lintujen laulua, satakielikin saattaa livertää Vihiojan suunnassa ainakin alkukesästä.

MTT, 47

Längelmäveden rantamilla Orivedellä

2009-05-12T12:14:00.009+03:00

Längelmäveden ranta Orivedellä kuhisee elämää toukokuussa. Lintujen keväinen mekkala sekoittuu läheltä kulkevan junan ääneen. Omat askeleeni kopisevat pitkospuilla. Aurinko paistaa ja luonto heräilee. Metsien ja rantojen eläjät ovat ilmeisesti tottuneet radan läheisyyteen. Itsekin alan siihen tottua. Tämä video on tallennettu Pappilanniemen lintutornin pitkospuilla.

Outi

Esimakua Seitsemisen kevään äänistä

2009-05-12T11:42:00.007+03:00

Kevät on Seitsemisen kansallispuistossa jo pitkällä, sen kuulee paitsi lintujen laulusta, myös luokkaretkeläisten naurusta. Ohessa kännykällä kuvattu välähdys Iso-Seitsemisjärven tienoilta. Vinkki: Läheisellä Koveron tilalla pesivät jo pääskyset!

Kuuntele: Tampereen vappu

2009-05-07T11:27:00.009+03:00

Vappua 2009 juhlittiin tampereella perinteisin menoin. Keskustorin jugendtorilla oli SDP:n, Vasemmistoliiton ja SAK:n yhteinen työväenjuhla jossa esiintyi mm. Tampereen Työväen Yhdistyksen soittokunta. Jeesus-marssi eteni iloisena kulkueena Hämeenkatua pitkin, Inka-yhtye esiintyi Teatterin kupeessa. Torialue oli täynnä markkinakojuja. Kaikkialla väkeä tungokseen asti ja ääntä riitti.

KUUNTELE

Kuuntele: Ortodoksikirkon pääsiäisyön ristisaatto

2009-05-07T11:15:00.005+03:00

Ortodoksiseurakunnan pääsiäisyön messuun kuuluu ristisaatto, joka viittaa alkukirkon kastettujen kulkueeseen, sekä Kristuksen ylösnousemukseen. Myös kuorolaulu liittyy oleellisena osana ortodoksiseen pääsiäiseen. Tampereella ortodoksikirkko on hyvin keskeisellä paikalla kaupunkia. Kommentoimassa Elina Inkinen.

KUUNTELE

Kuuntele: Tesoman kirkon sielunkellot ja päiväkodin lapset

2009-05-07T11:02:00.010+03:00

Ehdotukseni äänimaisemaprojektiin on Tesoman kirkonkellojen soitto perjantaisin klo.13.00 ja siihen liittyvät leikkivien lasten äänet, jotka kuuluvat päiväkodin pihasta. Lapset ovat omissa touhuissaan pihassa ja kirkonkellot ilmoittavat samaan aikaan surua. AM

KUUNTELE

Ehdotus: Yli lentävät koneet

2009-05-06T08:21:00.002+03:00

Ehdotus: Laulantaa trimmerin kanssa

2009-05-06T08:18:00.003+03:00

Ehdotus: Koskenranta

2009-04-27T12:36:00.001+03:00

Kauniina kesäpäivänä on mukava mennä kavereiden kanssa istuskelemaan koskenrantaan ja aurinko paistaa kirkkaana taivaalta. Sinne kuuluu hälyä kaukaa. Paras ääni mitä voi kuulla on kun joku soittaa kitaraa ja laulaa hyviä biisejä joita voi itse laulaa mukana, siitä ei voi äänet paljon parantua. Se on ihmeellistä miten laulu kantautuu vaikka se soitettaisiin vähän kauempaakin. Joten ehdotukseni Pirkanmaan äänimaisemaksi on koskenranta.

Moi

Ehdotus: Paikallisbussi

2009-04-27T12:33:00.003+03:00

Ehkä on olemassa kauniimpiakin äänimaisemia kuin ne, joita tkl:n busseista löytyy, mutta jotain hirvittävän nostalgista bussien äänimaailmassa on, pienestä asti kun olen busseilla matkaillut. Tunnelmaa eivät luo vain leveällä tampereen murteella lausutut kommentit, vaan myös bussin sangen epäilyttävä nitinä ja natina, jota varsinkin vanhoissa busseissa saa kuunnella. Myös bussien moottorin niin tutun kuulloinen hyrinä rauhoittaa mukavasti hektisen päivän jälkeen. Todellinen arkipäiväinen pirkanmaalainen äänimaisema!

Fulmarus, 16

Ehdotus: Hämeenkatu

2009-04-27T12:31:00.000+03:00

Äänimaisema joka mielestäni pitäisi säilyttää on Hämeenkadun äänet. Ne tuovat mieleen shoppailureissut kavereiden kanssa. Kuuluu ihmisten iloista puheensorinaa, kaupoista tulevaa musiikkia ja autojen ääniä. Jokainen tamperelainen varmasti haluaa säilyttää nämä ydinkeskustan äänet. Erityisesti kesällä tämä äänimaisema pitäisi saada talteen jotta ihmisten iloinen kesäfiiliskin olisi ikuistettu.

<><>